Ihmisen kädenjälki maapallollamme on ollut öljyinen ja tuhoisa. Ilmastonmuutoksen lopullisista vaikutuksista tulevaisuuden Suomelle tiedetään varsin vähän, sillä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä, luonnonvarojen vähentyessä ja maailmanlaajuisten ekokriisien aalloissa tulevaisuuden ennustaminen käy vaikeaksi.

Joka yhdeksäs maamme lajeista on uhanalainen.* Samalla monimuotoisuus köyhtyy myös ruokapöydässämme: monista kotimaisista kasviksista lautasellemme päätyy yhä enemmän ulkomailta tuotua teollisesti käsiteltyä maissia, riisiä ja vehnää. Suomalaisten perinteiset elinkeinot ovat uhattuna niin eteläisillä pelloilla kuin pohjoisilla tuntureilla. Kuivuuden ja nousevan keskilämpötilan vuoksi alueilla eivät menesty enää samat kasvilajikkeet.

Ilmastonmuutos on myös uhka jo nyt työvoimapulasta kärsiville työmarkkinoillemme. Se uhkaa mielenterveyttä ja altistaa meidät äärimmäisten sääolosuhteiden ja luonnonmullistusten aiheuttamille sosiaalisille ja taloudellisille häiriöille.** Ilmastoahdistuksesta on tullut nykypäivänä yksi mielenterveyden puhutuimmista aiheista. Vain toimimalla ja aidosti saavuttamalla tavoitteita ilmastokriisin ratkaisemiseksi pääsemme kiinni ilmastoahdistuksen juurisyihin.

’’Poliitikon pitää osata uneksia’’

Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin vähentää kulutusta ja pyrkiä sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Nopeat muutokset suomalaisten kulutustottumuksissa eivät tapahdu kivuttomasti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka kannustaa luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseen, päästötavoitteiden saavuttamiseen ja vähäisempään kuluttamiseen. Reilu siirtymä on avaintekijä tasa-arvoisen ja kestävän Suomen luomisessa. Sen avulla kestävästä kulutuksesta tulee mahdollista kaikille tulotasosta riippumatta. Sähkön ja ruoan hinnan noustessa etenkin vähävaraisten toimeentulo heikkenee. Juuri siksi heistä täytyy pitää eniten huolta taloudellisesti yhteiskunnallisten kriisien keskellä.

Poliitikoilla tulee olla kykyä toimia nykyhetken realismin ja parempien tulevaisuuskuvien välillä. Poliitikon pitää osata uneksia ja rakentaa parempia todellisuuksia. Ilman visiota tulevaisuudesta ei ole myöskään tekoja yhteiskuntamme kehittämiseksi. Yhteiskunnan vanhat rakenteet eivät hajoa ilman kovaa työtä ja uusia unelmia.

Onneksi jo nyt vanhasta pellosta versoo uutta. Ilmastotavoitteet otetaan vakavasti lähes koko yhteiskunnan tasolla, sosiaalista kestävyyttä on pyritty nykyisellä hallituskaudella ratkaisemaan monin eri tavoin ja valtion talouden rakenteeseen on tehty merkittäviä muutoksia. Olisi järjetöntä katkaista pitkäjänteinen työ ja ottaa takapakkia jo nyt tehdyssä hienossa työssä. Haluan jatkaa vasemmistoliiton erinomaista työtä eduskunnassa kolmen eri vaaliteemani kautta:

• Elämiseen riittävät tulot

• Työelämä kaikille, ei harvoille

• Uusimaa parhaaksi paikaksi elää

Katja Ylisiurua

*Ympäristöhallinto 2021

**Ogunbode, C.A., Pallesen, S., Böhm, G. et al. Negative emotions about climate change are related to insomnia symptoms and mental health: Cross-sectional evidence from 25 countries. Curr Psychol (2021). https://doi.org/10.1007/s12144-021-01385-4