Valtion talous voi kohtuullisen hyvin

Vasemmistoliitto julkaisi vaaliohjelmansa kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Jos valtion lompakko mietityttää, kurvaa vaaliohjelman lukuun 9.4 Mistä rahat?

Vuonna 2021 julkinen velkasuhde kääntyi laskuun ja jatkaa laskua tänä vuonna. Velkaa ei kannata tuijottaa euromääräisesti, sillä inflaation vaikutuksesta velka kasvaa euroissa, vaikka sen suhteellinen arvo pysyisi samana. On parempi verrata velkaa bruttokansantuotteeseen. Valtion velkaa on noin 50 % BKT:sta, mikä on saman verran, kuin vuosina 1999-2000.

Kaikki EU-maat velkaantuivat viime vuosina. Suomi on velkaantunut keskiarvoisesti, eikä yllä velkaantuneimpien maiden kärkikahinoihin. Valtion talouden alijäämäisyyden syyt ovat korona, Ukrainan sota ja energiakriisi. Ilman niitä budjetit olisivat olleet ylijäämäisiä. Puolustusmenojen lisääminen on myös kasvattanut budjettia. Toisaalta olemme onnistuneet hienosti nostamaan työllisyyden ennätyslukemiin, mikä on auttanut nostamaan verotuloja ja tukemaan näin myös kuntien rahoitusta.

Veroasteemme on nykyään 5 % matalampi, eli valtio kerää suhteellisesti vähemmän verotuloja kuin vuosituhannen taitteessa ja 2010-luvun alkupuoliskolla. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen veroasteen laskevan 42 prosentista lähelle 40,8 prosenttia seuraavan hallituskauden aikana, ellei verotusta uudisteta. Keinot löytyvät tietysti vaaliohjelmasta, edellä mainitusta luvusta. Jos veropohjaa tiivistetään täsmäkeinoilla, pieni- ja keskituloisten verotusta ei tarvitse nostaa. Valtiollamme menee hyvin, kunhan uusia maailmanluokan kriisejä ei puhkea lähivuosina.

Katja Ylisiurua